Vihdoinkin! Taiwanissa on ollut maanjaristys ja sen takia nettiyhteydet eivat taalla joko toimi tai sitten ne ovat tuhottoman hitaita. Blogiin kirjautumisessa on ollut myos jokin ihmeellinen ongelma viimeisten paivien ajan... Mutta nyt vihdoinkin uusimpia kuulumisia Pekingista. Taalla siis edelleen ollaan, tiistaiksi koitamme saada junalippuja Xianiin ja siirtya halvemmille huudeille. Ei taallakaan kallista ole Suomeen verrattuna, mutta digikamera imi mun rahat ja nyt sitten koyhaillaan oikein urakalla.
Paivat Pekingissa ovat olleet varsin leppoisia. Johtuu lahinna siita, etta me olemme olleet hyvin relaksoituneita ja lahinna hengailleet hostellin tv-huoneessa tuijottamassa leffoja tai kierelleet Pekingin kaupoissa. Olemme olleet erittain huonoja turisteja. Viisi paivaa Pekingissa ja olemme nahneet Kiinan muurin, Tiananmenin aukion, kielletyn kaupungin ja loytaneet kaksi Wal-Martia, Pearl Center ostoskeskuksen, lukuisia supermarketteja ja hutongin kaltaisia pienia ostoskatuja. Jos emme rakennuksia olekaan nahneet, olemme ainakin paasseet lahelle kiianalaista kulttuuria...
Pari paivaa sitten kipusimme siis seitseman kilometria Kiinan suurta muuria Jianshanlingista Simataihin. Reitti oli osittain niin jyrkka, etta kiipeamiseen tarvittiin kaksi jalkaa ja molemmat kadet auttamaan. Muistutti hieman vuorikiipeilya. Jalkani ovat edelleen kipeat kiipeamisesta, mutta atmosfaari ja maisemat olivat ehdottomasti kipuamisen arvoiset!! Ymparilla levittaytyi kaukaisuuteen pelkkaa puutonta vuoristoa, saatoimme nahda muurin kiemurtelevan kaarmemaisesti kohti horisonttia. Alhaalla pienissa kylissa oli tuhottoman kylma, mutta ylhaalla vuoren huipulla aurinko paistoi niin lampimasti, etta kavellessa hikosi oikein urakalla. Sanat eivat riita kuvailemaan tunnetta, kun vaellat pitkin ikiaikaista muuria keskella vuoristoa, suurimman niista huipulla! Konstalla on kamerassaan pieni videopatka muurilta, jonka han laittanee nettiin, siina kuulette sitten lisaa tunnelmia ja historiaa muurilta.
Seuraavana paivana muurireissusta lahdimme vierailulle yhteen Pekingin ostokeskuksista, Pearl Centeriin. Voi elama mika paikka! Pearl Centerissa on viisi kerrosta, jokaisessa erilaista tavaraa myynnissa ja jokaisen poydan takana ainakin kaksi ehka noin 15 kesaista kiinalaistyttoa valmiina hyokkaykseen. Olimme etsimassa minulle ja Manuelille digikameroita, joten vietimme ehka noin kaksi tuntia ensimmaisessa tekniikkakerroksessa. Tuotteissa ei ole ikina hintoja, vaan hinta kysytaan myyjalta ja sitten aloitetaan tinkaus ja kadenvaanto hinnasta. Hintaa pitaisi saada alas ainakin 30-50 %, sitten aletaan olla myyntihinnoissa. Joka puolella joku myyjista huutaa, buy a memorycard, by an ipod, to you, your sister, you mum, need a camera, only 1500 yuan, ja kun katsot ja lahdet pois hinta putoaa valittomasti puolella, mikali naytat silta ettet osta. Hiassa riekkuminen ja seuraaminen pitkin kaytavaa samalla huutaen korvaan buy buy, ei ole mitenkaan epatavallista. Lopulta ostin itselleni Sony Cybershotin (6 mp, 3 x opt zoom) 130 eurolla, mukana giga muistia ja kameralaukku. Not so bad. Onneksi Manuel oli mukana, olen kasittamattoman huono tinkari.
Eilen kiertelin sitten vahan pakollisia nahtavyyksia. Rahapulani takia en mennyt minnekaan minne piti maksaa paasymaksu, joten kierrokseni oli hieman koykainen. Rakennuksia, kauniita sellaisia, mutta eipa juuri muuta. Historia niiden takana on aarettoman mielenkiintoinen ja mielessaan on hauska poyritella nakymaa satojen vuosien takaa, mutta muuten nahtavyyksien kiertely ja katselu on aika puuduttavaa. Massoittain turisteja, massoittain kraasamyyjia, ei juuri rauhaa kunnolla syventya paikkoihin. Taidemuseoon viela mieleni tekisi menna ja Lama Temppeliin, Pekingin suurimpaan tiibetinbuddhalaiseen temppeliin.
Seuraava tehtavani olisi potkia poikani ulos sangysta, jotta lahtisimme mahdollisesti kohti Lama Temppelia ja Wal-Marteja. Jason on paattanyt loytaa Pekingin lomansa aikana kaikki Pekingin Wal-Martit. Kasvisravintolassa olisi myos kiva vierailla, yhta, jota yritimme etsia, ei ollut enaa olemassa. Ylipaatansa vegaanina olo Pekingissa ja koko Kiinassa on aika toivotonta. Toki voit tehda ruokasi itse ja nain valmistaa uskomattomia aterioita tofusta, pavuista, kasviksista, nuudeleista ja hedelmista, mutta ulkona syodessa tilanne on toivoton. Kasitetta kasvissyoja ei vain ole olemassa. Lahinna se tarkoittaa kasviksia suosivaa. Uusin herkkuni on mustista seesaminsiemenista tehty harmaa tohna. Hieman sokerista ja puuromaista ja uskomattoman herkullista! En vain oikein tieda onko se jalkiruoka vai puuro, mutta lieneeko valia.
Hirvittavan riemukasta uuden vuoden aattoa Suomeen, mekin koitamme lahtea tanaan ulos! Niklakselle onnittelut kummitadilta uuden hampaan johdosta! Vahan alussa sattuu, mutta hyodyllinen kalu se on! Hali ja pusu kaikille Einilta. Konsta saa kertoa omista edesottamuksistaan sitten myohemmin...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
5 comments:
Eini ja Konsta,
Onnea ja suojelusta tulevalle vuodelle!
t.Kotijoukot Puolangalta
Moikka mussut!
Minäkin pääsin vihdoin lukemaan blogia, ja muhun iski hirmuinen matkailuinnostus! Te ootte tavannut niin paljon kivan kuuloisia tyyppejä! Ja varmasti kuulee hitosti tarinoita sekä paikallisilta että reissaajilta. Kateellinen oon, mutta vielä enemmän vaan onnellinen että saatte niin paljon kokemuksia.
Muistakaahan sitten että jos alkaa vituttaa kaikki uusi ja ihmeellinen niin ottakaahan välillä lepoa ja Eini mussukka rakas muista että mitä vain onkaan mielen päällä niin mulle voi kirjottaa. Päiväkirja on kans hyvä idea, jos tuntuu et tapahtuu liikaa ja pää uhkaa pamahtaa! :)
Olipa söpö vegaanipoika, pitäisköhän tästä lähteä ruotsinmaalle miehenhakuun...No kattelen tota Jarkkoa nyt tossa jos ei ilmesty mitään vegaaniurhoa. Onhan Jarkko ihan hyvä tyyppi, kun ei vain niin kovasti marisisi...(parisuhdekriisinpoikasta taas)
Eini kulta toivon että pääset tutustumaan Idän zen, buddhalais- ja joogaperinteisiin oikein urakalla! Kirjoita blogiin tai sähköpostiin tai kerro myöhemmin mutta haluan kuulla lisää! Ja karhuista kans!
Voi että, nyt kyl harmittaa kun en tajunnut lähteä sun kanssa reissuun, ois ollut mahtavaa päästä sun kaa tutkimaan noita kulttuureja...ja se vegaanipoikakin..;) huoh! Mutta kun ei tajunnu tarttuu sun tarjoamaan mahdollisuuteen niin pitää tajuta sitten ens kerralla! :) Kiitos kumminkin kun kysyit, sä olet ihan parasta matkaseuraa!
Well, rakastan sua, ole oma itsesi ja valloita muutama sielu!
Kirsi
Oikein mukavaa, hauskaa ja iloista vuodenvaihdetta Teille Konsta ja Eini sinne maaliman ääriin täältä sateisesta (vesi) Muhoksen Hyrkkäältä. Lihapullia ja punkkua mekin täällä maistellaan ja keskiyötä outellaan...terveisin Anne, Ari, lapset ja äitee Mirwa
Hienoa, että todistelet olevassi siellä elossa ja tolpillasi. älä pureskele puluja. t: Serkkukännissä.
Konsta ja Eini. Heiii. Terveisiä Oulusta. Olemme Mikolla ja Pialla ja siemataan olutta ja Mikko ja Matti on menossa
Teatrialle kattoon Napalm Deathia ja Eeva, Elisa ja Petteri menee puistoon pussikaljalle, koska meiltä menee kämppä alta koska pojat tykkää enemmän heavysta entä meistä. =) Täällä on tavallisen uhkea talavisen näköönen ilta. Ei mitään kauheen ihmeellisen uutta tänhetkisen auringon alta. Mutta antakaahan taas kuulua itestänne, seuraamme tilannetta... Hauska pitäkää! Eeva, Elisa, Petteri, Mikko ja Matti. Ja kissa ja koira.
Post a Comment