Monday, January 29, 2007

Kuvakollaasi 1/2 Chengdusta!


Hyvää huomenta Suomi! Aloitan sekavan kuvakollaasimme Chengdusta. On tämä niin hassunhauskaa, kun en osaa edes ottaa tätä pirun alleviivausta tästä koneesta pois, joten ottakaa sitten tosissaan tämä alkuteksti. Kuvat ovat ihan irrationaalisessa järjestyksessä, koska kone nakkaa ne ihan miten lystää ja minä annoin tällä kertaa periksi ja koitan saada näitä vain näkyville. Graafikkomme Konsta varmaan repii kalsarinsa nähdessään tämän, mutta sori duud, koneet on liian kylmiä, että meillä olisi mitään yhteidymmärrystä. Koittakaa kestää :/


Perinteinen Chengdulainen aamu Peoples Parkista. Monena aamuna heräsin varhain ja kävelin puistoon kirjoittelemaan ja katselemaan kiinalaisten aamutoimia. Kuvassa demonstroitu taiji on hyvin suosittua varsinkin vanhempien ihmisten keskuudessa. Lisäksi aamulla tavataan tanssia kiinalaisia tansseja tai tangoa, jumpata porukalla, pelata sulkapalloa tai kokeilla erilaisia akrobatiavehkeitä. Aamusta siirrytäänkin sitten jouhevasti iltaan ja seuraavassa hieman kuvia Chengdun baarielämästä... (Alleviivaus sentään poistui...)



Näin ystävät löysivät toisensa ja myös sisäisen artistinsa. Kuvassa Konstan ja Duncanin (Australia) yhteinen puhallus illan artistin melodicaan. Konstan antaumuksesta ei ole epäilystäkään ja Duncanin sävelet kirpoavat aivan tuntemattomista taivaista. Olen vakuuttunut, etta kysessä oli vuosisadan taide-elämys. Kuva on Hemphousen huostasta, josta alempana lisää.

Ensimmäinen kosketuksemme Chengdun baarielämään, Rock Climbing Bar! Olutta ja seinäkiipeilyä, kukaan muu kuin kiinalainen ei ole tasan näin hullu, että yhdistää seuraavat asiat. Oikealla näkyy hieman kiipeilyseinää, minne mekin pääsimme apinoimaan, vasemmassa laidassa minä ja Sven pohdimme oikeaa ja väärää ja Marco löysi juuri uuden parhaan ystävänsä. Kiinalaisten kanssa ei tarvitse turista kuin kymmenen minuuttia ja olet heidän paras ystävänsä. Kai me ollaan vaan niin täydellisen hyviä tyyppejä..


Tottakai Chengdustakin meidän piti koittaa löytää reggaebaari ja ensimmäistä kertaa Kiinassa meitä onnisti! Kuvassa tunnelmaa Hemphousesta, joka antaa vierailleen kaikkea mitä lupaakin, mikä on sinänsä aika kummallista, ajatellen, kuinka tarkka Kiina on monista muista vähäisemmistäkin asioista. Siellä sitä hemua saa imuutella, mutta autappa, jos jäät kadulla kiinni hallussapidosta, voit saada kymmenenkin vuotta vankeutta. Paikasta löytyi myös muutama kiinalainen rastapää, voi sitä tapaamisen ja yhteenkuuluvuuden iloa ja onnea!


Matkustaminen junassa voi olla niin ihastuttavaa, kun korvan vieressäsi sijaitsee vaunun ainut kaiutin, josta kaikki informaatio tulee kymmenen minuutin välein KOVAA ja aamulla seitsemältä herätys tapahtuu kiinalaisella ysäriteknolla. Tällaisia ovat siis suurin piirtein Kiinan junat, varsin mukavia matkustaa (ilman ysäriteknoa ja liian suurta volyymia). Kuva on matkalta Xianista Chengduun.

Tässä on meidän kotikolomme Chengdusta, Mix Hostel. Kuva on hostellin aulasta, jossa joka ilta matkaajat kokoontuivat hiilellä lämmitettävien tulipesien ääreen jutustelemaan, kuuntelemaan musiikkia, nautiskelemaan olutta ja vain rentoutumaan. Aulassa oli kone täynnä hyvää musiikkia, kiinalaisesta kansanmusiikista chill outiin. Lisäksi aulassa oli dvd-huone, internet huone ja ruokailuhuone. Hostellit Kiinassa ovat hyvin halpoja ja laadukkaita ja matkustaminen muutenkin helppoa ja turvallista.

3 comments:

Anonymous said...

Hyvän huomenen toivotukset Kainuusta!
Täällä on lopultakin OIKEA talvi, pakkasta -31 astetta.Puuta pesään ja uunin kylessä kyhjötellään..
Olipa taas mukava katsella kuvia, aina pitää vähän väliä käydä kuikkaamassa, oiskohan tullut taas uutisia reissulaisilta, niin että pitäkäähän meidät ajantasalla!
Terveisiä kotopuolesta kaikilta tutuilta ja vähän muiltakin, sana leviää..

Äiti

Pesälä-Kesälät Reissussa said...

Huomenta huomenta! Täälläkin ilma on aika kirpeä iltaisin ja öisin. Minä alan olemaan jo parempana, vielä pitää viimeiset räät saada rööreistä pois. Mutta sitä mukaa kuin minä parannuin, Konsta sai jostakin mahavaivoja. Ehkä se oli se tiibetiläinen ruoka mitä syötiin toissapäivänä, tosin minun maha ei ole sanonut mitään. Eilen kiipesin ensimmäistä kertaa elämässäni vuorelle! Ei se ollut kuin 400-500 metriä korkea ja kiipesimme noin 300 metrin korkeuteen, mutta epäilin monesti, jaksanko huipulle asti, oli sen verran raskasta. Olo oli kuitenkin voittajan, kun koko Lhasa avautui huipulta eteen ja Lhasan ympärillä oleva vuoristo. Taas intoudun kirjoittelemaan pitkästi, jatkelen myöhemmin blogiin.

Eini

Pesälä-Kesälät Reissussa said...

... niin ja kaikille terveisiä takaisin!!!

Eini